Välistä on irrotettava kädet ja silmät tietokoneesta, jotta päähän mahtuu tilaa uusille ajatuksille. Kevät – ja oikeastaan koko talvi, viime syksy ja itse asiassa sitä edeltävä vuosi on ollut yhtä lentoa ja liitämistä paikasta toiseen, uusia upeita projekteja, kehittämistä, verkottumista, strategiaa, talouden suunnittelua ja ihan kaikkea mitä start-up tai spin-off firmassa voikaan kuvitella olevan.

Ja on sitä tässä hässäkässä taas hetki vierähtänyt edellisestä blogi-kirjoituksesta. Aihioita on Onenote-tulvillaan, kiire on pitänyt ne siellä tallessa, keskeneräisenä ja odottamassa täydennystä ja isompaa inspiraatiota. Joku viisaampi sanoi joskus, että ei niiden blogikirjoitusten tarvitse olla pitkiä ja täydellisiä, ja kehotti vain päästämään aiemmin irti ja julkaisemaan – vaikkakin hieman lyhyempänä ja napakampana. Ei sieltä romaania tarvitse joka kerta päästää maailmalle. Tämän pienen perfektionistin on välistä todella vaikea tätä neuvoa noudattaa, mutta kokeillaan nyt. Kun hetki on sopiva ja mieli ja sielu levänneessä tilassa.

Kummallisesti yksi lauantaipäivä järven rannalla luonnosta, auringosta ja laineiden liplatuksesta nauttien tekee ihmisen mielelle ja kropalle hyvää. Ja viikon etätyöpätkä / puoliloma mökillä järven rannalla tekee jo ihmeitä. Nimenomaan rauhoittuminen veden äärellä, peilityyni järvimaisema aamukahvin kanssa, joutsenten liikkeellelähdön ihailua vastarannalla, uintia kesäauringon lämmittämässä ”linnunmaidossa”, suppailua koiran kanssa ja laineiden liplatuksen kuunteleminen – siitä on kesä tehty.

Aamukahvi parhaassa paikassa

Mikä vedessä viehättää? Ja mikä siinä rauhoittaa? Ja miksi niin moni meistä kaipaa sen äärelle?

Aina yhtä kaunista, kirkas merivesi ja rantahiekka

Veteen liittyy meillä kaikilla monenlaisia ja erityyppisiä muistoja lapsuuden mökkireissuista ja tuntikausien hyppymaratoneista viileässä vedessä huulet sinisinä, kalareissut kavereiden kanssa Lapin koskille tai oman lomapaikan järvenselille, maton pesut laiturilla Kaivarissa, veneilyä saaristossa ja risteilyt kauniiden saaristomaisemien keskellä Ruotsiin, trooppisten vesien snorklaus- ja sukellusreissut, lötköttelyt hotellin uima-altaan kirkkaansinisten altaiden laidalla…. Vesi on elementtinä kiehtova ja kaunis. Tyyni tai aaltoinen. Vesi tarjoaa monenlaista tekemistä, aktiivista tai rauhoittumista. Vesi tuo myös mielenrauhaa – ja tietysti sammuttaa janon.

Nyt kesähelteiden keskellä se nykyajan ikävämpi nykypäivän muisto on taas ajankohtainen ja pomppaa esille monesta suunnasta. Somefiidit täyttyvät sinilevämaininnoista, varoituskarttoja on esillä monin paikoin. Mediassa varoitellaan ja muistutellaan sinilevän vaaroista. Onneksi meidän mökkijärvi on vielä toistaiseksi ollut vapaa sinilevistä – ja toivotaan, että se sellaisena myös pysyy.

Laiturilla istuskellessa ja järvimaisemasta nautiskellessa tuli mieleen viime kesäinen keskustelu autossa tuttavan kanssa. Tämä tuttava on intohimoinen veneilijä ja perhe purjehtii joka kesä runsain mitoin, ja sillä matkataan myös omalle, saaristossa sijaitsevalle mökille. Muistelimme vanhoja ja kummasti ne muistelot liittyivät puuhiin veden kanssa. Juttua lensi talvisista avantouinneista kesän lillumiskokemuksiin linnunmaidolta tuntuvassa, 27 asteisessa järvivedessä. Narisimme kalasaaliiden katoamista; itse muistan lapsuudesta täydet katiskat ja sadan ahvenen saaliit papan kanssa. Nykyisin kaloja ei tunnu saavan katiskaan edes syötillä.
Muisteloiden joukossa pahimmalta tuntui tuttavan toteamus, joka on monen kohdalla valitettavan tuttua: 10 vuotta sitten uinti oli saaressa rakas harrastus ja lasten päivittäistä iloa sekä nautintoa läpi kesän. Nyt, tänä päivänä se on harvinaista herkkua. Sinilevästä johtuen uintikausi saaressa on kesällä viikon, maksimissaan kahden mittainen. Nopeasti, omien kouluikäisten lasten lapsuuden aikana tilanne on muuttunut näin oleellisesti. Ja tänä vuonna tilanne on pahin 20 vuoteen.

Tuohon veteen ei päästetty koiria uimaan….

Keskustelu jätti onton olon. Minkälaisen maailman me jätämme lapsillemme? Yhden sukupolven aikana tuhotun luonnon, rannat, saariston ja vesistön, jotka ovat täynnä välinpitämättömien ihmisten olan yli heittämää muovivuorta, tölkkejä, ja polkupyöriä, öljyä ja laivojen tankkityhjennysten saastuttamaa Itämerta, jääkarhuja ilman jäätä…  jokainen lienee nähnyt kuvia ja videoita, joissa lintu, kilpikonna, delfiini tai valas on jäänyt jumiin sixpackin muovirinkuloihin tai rikkoontuneisiin, hylättyihin kalastusverkkoihin. Surullista, ja tänä päivänä valitettavasti jokapäiväistä. Maailman 7 miljardia ihmistä kuluttaa maailman luontoa, vesivaroja ja kalakantaa sellaista tahtia ettei mikään ekosysteemi voi pysyä perässä. Keinotekoisesti tuotetut jauhelihapihvit on jo nähty, koska lautasella lilluu geenimutaation avulla tuotettu katkarapu tai mustekalarinkula?

Hirvittää. Poliitikkojen ja päättäjien on aika herätä. Joiltain osin ollaan jo myöhässä eikä menetettyä voi enää pelastaa. Ja jokainen yksilö voi omalla tekemisellään osallistua veden – tuon elintärkeän elementin  ja sen suojissa elävien suojeluun omalla tavallaan. Jokapäiväiset valinnat ratkaisevat. Maailmaa ei pysty yksin ja yhdessä yössä muuttamaan ja on haastavaa yksin yrittää käyttäytyä oikein ja tulevaisuutta ajatellen, kun valtaosa maailmasta ei välitä asioista tikun vertaa. Miksi me tuhoamme sitä, mikä on meille tärkeintä maailmassa? Ilman vettä ei ole elämää.

Pienistä puroista koostuu se virtaavan joen voima.

Virtaavan joen kauneutta

Onneksi maailmassa riittää innovaatoita ja ideoita.Muovia kerätään maailman satamista ja muovipyörtteistä – ja vihdoin on saati aikaan myös päätös. että laivat eivät saa tyhjentää käymälävesiään Itämereen. Tässä on kyllä valitettavan pitkä siistymäaika, määräykset tulevat voimaan uusille laivoille 1.6.2019 ja nykyisille risteilylaivoille määräaika on 1.6.2021
Mekin Bluetissa pyrimme osaltamme ekemään töitä puhtaamman luonnon ja puhtaamman tulevaisuuden eteen pienillä ja isommilla teoilla: osallistumme norppien ja Itämeren suojeluun; Arktisen alueen jääkarhut ovat saaneet lahjoituksen ja tulevat saamaan jatkossakin, emmekä ikinä heitä mereen tavaraa. ”Tuo tullessasi  -Vie mennessäsi” pätee niin maalla kuin merellä ja tätä yksinkertaista ohjetta tulisi aivan joka ikisen kulkijan noudattaa niin luonnossa kuin vesistössäkin.

Suunnittelussa ja toteutuksessa huomioimme ne arvokkaat luontoarvot – kelluva rakentaminen on ekologinen tapa rakentaa eikä jätä pysyvää jälkeä luontoon, vesistöön eikä estä virtauksia, kalakantoja ja muuta ekosysteemiä toimimasta kuten ennenkin. Energiaa saa vedestä, auringosta ja tuulesta – ja vettä voi myös muuttaa juomavedeksi monella eri tavalla, vaikka aurinkoenergialla. Olemme mukana tuotekehitystyössä luomassa uusia hulevesiratkaisuja Smart&Clean-hankkeessa sekä myös VTT:n resurssikonttihankkeessa ja kehitämme jatkuvasti uusia toteutustapoja kelluvalle infrarakenteelle, uima-altaille ja muille ratkaisuille- ja kaikessa tekemisessä meillä kulkee mukana kestävä kehityksen periaatteet, tavoitteena kiertotalouden, ekologisuuden ja eettisyyden teemat huomioon ottaen. 

Kaikkea tätä haluamme edistää ja toteuttaa asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme, Bluet Teamin kanssa: kehittää entistä ekologisempia ratkaisuja tulevaisuuden tarpeita varten.

Upeaa puhdasta vettä Islannin sisäjärvellä (Urridavatn)

 

Alkakaamme jälleen kunnioittaa tuota elämän eliksiiriä ja jokainen kantakoon kortensa kekoon, jotta tulevatkin sukupolvet pääsevät nauttimaan florasta ja faunasta sekä maailman runsaista meristä, järvistä, joista, puroista ja lammikoista – muutoinkin kuin valokuvista. Uskotaan ja toivotaan niin, että ajan mittaan ihmisestä ja luonnosta sekä vesien huomioon ottamisesta tulee jälleen luonnollinen ja oleellinen osa ihmisten elämäntapaa. Pitkä tie edessä ?

Ihanaa aurinkoista kesää kaikille !

Mikä on sinun ekoteko vesiensuojelulle?

– Tytti –

Kirjoittaja on työtäpelkäämätön yrittäjä, jonka intohimona on matkailu ja maailmankolkkien tutkiminen niin maan pinnalla kuin veden alla, joka rakastaa eläimiä ja luontoa sekä rentoa ja positiivista elämänasennetta. Ammatillisen kiinnostuksen kohteina ovat mm.  #kelluvaterikoisratkaisut #myyntijamarkkinointi #kiinteistökehitys #uusitapaajatella

Tytti Sirola
Linkedin https://fi.linkedin.com/in/tyttisirola   / Twitter https://twitter.com/tyttisirola

 

Pin It on Pinterest

Share This