Vesijärven satamaan suunnitteilla oleva kelluva allas voisi olla joko Kahvila Karirannan edustalla tai matkustajasataman ja Teivaan sataman välissä. Jälkimmäinen ehdotus edellyttäisi aallonmurtajan rakentamista.
Kiihkeä puheensorina valtasi Lahden sataman keskiviikkona. Liki 70 kaupunkilaista kokoontui kävelykierrokselle, jossa tutustuttiin Satamaraitin kaavoitukseen ja uimalasuunnitelmiin.
Paikalle kerääntyi satama-alueen asukkaita, kaupungin päättäjiä ja virkamiehiä sekä sataman yrittäjiä. Keskustelu kävi kiihkeänä erityisesti siitä, peittääkö keskus järvinäköalan, jos se sijoitetaan Karirannan Kahvilan edustalle.
Sataman lähistöllä asuva Pertti Mäkelä osallistui kävelylle mielenkiinnosta sataman aluetta ja asemakaavaa kohtaan.
– Toisihan uimala jotain uutta Lahteen. Käymme perheeni kanssa satamassa silloin tällöin viettämässä aikaa, Mäkelä kertoi.
Mäkelän mukaan kelluva uimala voisi olla Teivaan puoleisessa päädyssä, jotta kaikki palvelut eivät keskittyisi sataman ytimeen.
Paikallinen puuhamies Pekka Rusila kiikutti heti tilaisuuden alkajaisiksi vuorovaikutussuunnittelija Henrik Saarelle listan, jossa oli lukuisia kehitysehdotuksia satamaan. Rusilalla oli muun muassa ehdotus, että Lanupuistoon voisi rakentaa kuntoilua varten rappuset, jotka helpottaisivat samalla vanhusten kulkua poluille.
Lisäksi hän ehdotti Teivaan satamaan polttoainejakelua. Lahden vetävyys veneilijöiden pysähdyspaikkana on muun muassa kärsinyt siksi, ettei Teivaan satamasta saa polttoainetta.
Henrik Saari suhtautui ehdotuksiin positiivisesti ja kertoi, että joitain hankkeista on jo suunniteltu.
– Kaupunki on esimerkiksi pohtinut automatisoituja kuljetuksia sataman alueelle.
Rusilan mielestä kaupungin kehityksessä vaaditaan rohkeutta ja visioita. Saari puolestaan muistuttaa, että kaupungin virkamiehet voivat usein olla tiukassa paikassa, kun kehityskohteita on paljon.
Sataman yrittäjät huomioidaan suunnitelmassa
Lahden kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Juha Rostedt (kok.) piti tilaisuudessa puheenvuoron, jossa hän pohti sataman venepaikkojen lisäämistä ja sitä, miten uimala vaikuttaisi niiden suunnitteluun.
– Lahden satamaan tarvitaan lisää vierasvenepaikkoja, tulivat ne sitten Teivaan tai Niemen satamaan.
Satamayrittäjä Jukka Riikonen kertoi suhtautuvansa hankkeeseen positiivisesti, mutta nosti esiin kysymyksen laivojen kulkemisesta. Hän painotti, että hanke edellyttää yhteistyötä sataman toimijoiden kanssa.
– Suunnittelussa pitää huomioida, että laivoilla tulee olla vaihtoehtoinen kulkureitti.
Kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio sekä kelluvan rakentamisen ratkaisuihin erikoistuneen Bluet-yhtiön toimitusjohtaja Tytti Sirola korostivat, että asia selvitetään.
Sirola oli positiivisesti yllättynyt siitä, miten paljon osallistujia tilaisuus tavoitti.
– Tietysti sijoittajatkin haluavat tehdä saunakeskuksesta asiakkaille hyvän, Sirola painotti.
Rannan omakotitalojen asukkaat toivovat uimalaa Teivaan päätyyn
Huomio kiinnittyi myös sataman kulttuurihistorialliseen miljööhön ja taloihin, joiden edusta on yksi mahdollinen sijoituskohde.
– Toivomme, että päättäjät huomioivat asukkaat ja historiallisen tunnelman sekä perinnemaiseman satamassa, sanoivat yhdessä rannan taloista asuvat Kirsi Veltheim ja Kai Kouvo.
Kouvon mukaan olisi tärkeää säilyttää sataman ydinalueen vanha tunnelma.
– Talotkin on rakennettu vanhaa mukaillen, Kouvo totesi.
Sataman omakotitalojen asukkaat ilmaisivat myös huolensa häiriöstä, jota saunakeskus loisi asutuksen alle.
– Tietysti tiedämme, että asumme keskustassa, mutta Teivaan sataman puolella keskuksesta ei olisi häiriötä asukkaille, Veltheim pohti.
Osa sataman omakotitaloista on jopa 100 vuotta vanhoja. Historiallisen miljöön muuttumisen lisäksi uimakeidas vaikuttaisi myös suoraan vastapäätä olevien talojen arvoon, kun näköala ja ympäristö muuttuisivat entistä vilkkaammiksi.
Satamakierroksella kiersi myös lahtelaisen Tuula Virkkusen keräämä kuntalaisaloite, jossa satamaan toivotaan avantosaunaa. Tähän mennessä aloite on kerännyt 207 allekirjoitusta.
Tytti Sirolan mukaan avanto olisi hyvinkin yhdistettävissä uimalaan.
